Kantola soi! yhdistää musiikin ja arkkitehtuurin


Tuigu Nuevo aloittaa uuden konserttisarjan Sunilan johtajan entisessä asunnossa.

Kantola soi! on konserttien sarja Sunilan johtajan entisessä asuintalossa Kantolassa. Konserttisarjan aloittaa Tuigu Nuevo -yhtye torstaina 27.9. kello 18 alkaen. Tuigu Nuevon nokkamiehenä taituroi kitaristi Juha Björninen.

Syksyn aikana on kaikkiaan neljä konserttia, joissa esiintyy kotkalaisia muusikoita erilaissa kokoonpanoissa. Muut konserttipäivät ovat perjantai 26.10., torstai 22.11. ja torstai 20.12. kello 18.

Konsertit järjestää Pro Sunila -yhdistys, joka vaalii Alvar Aallon arkkitehtuuriperintöä. Konserttisarja liittyy tavoitteeseen saada Kantolalle nykyistä enemmän käyttöä, johon yleisöllä on mahdollisuus päästä. Kantola on nykyisin Kotkan kaupungin kokonaan omistama.

Musiikkielämysten lisäksi konserttitapahtumat tarjoavat mahdollisuuden tutustua vuonna 1937 valmistuneeseen Kantolaan, joka toimi tehtaanjohtajan asuntona 80-luvulle saakka.


Ota tuigu murheeseen!

Tuigu Nuevo esittää musiikkia, jota on vaikea kuvailla yhdellä tai kahdellakaan sanalla. Se on koettava.

Yhtye ammentaa vaikutteita niin suomalaisesta kansanmusiikista, latinalaisista rytmeistä kuin afroamerikkalaisesta Motown-musiikistakin.

Sukulaisuutta Tuigu Nuevo tunnustaa 1970-luvun Piirpauke-tyyliin. Juha Björninen taituroi aikoinaan myös Piirpaukessa. Yhteistä yhtyeille on myös se, että molempien nimi tulee karjalan kielestä. ´Tuigu´ tarkoittaa valoa, sydämen lyöntiä, oivallusta, mutta myös juhlaryyppyä. ´Piirpauke´ puolestaan tarkoittaa hälinää tai meteliä.

Omassa tyylilajissaan Tuigu Nuevo on ainutlaatuinen. Juha Björninen vakuuttaa kuulijoille, että yhtyeen musiikki kyllä selvittää itse itsensä.

Uusi tuleminen

Helsinkiläisyhtyeenä vuonna 2010 aloittanut Tuigu Nuevo vaikeni pari vuotta sitten kahdesta syystä. Siksi, että Juha Björninen muutti takaisin kotiseudulleen Karhulaan, mutta varsinaisesti siksi, että rumpali Jukka Wasama kuoli äkillisesti.

Tänä kesänä Tuigu Nuevo syntyi uudestaan eteläkymenlaaksolaisena yhteistyönä. Ensi esiintyminen uudella Tuigu Nuevolla oli Haminassa Tattoo-tapahtuman aikaan. Uutta on laulusolistin mukaantulo kokoonpanoon.

Björnisen lisäksi Tuigu Nuevossa esiintyvät Ella Tepponen (laulu), Harri Ruotjoki (basso), Otto Tikkanen (piano).

Kantola sijaitsee osoitteessa Kantokatu 5, Sunila. Liput konserttiin ovat 10 euroa (sisältää käsiohjelman, kahvin ja pullan). Ennakkovaraukset numerosta 044 244 7702.

Lisätietoja: Pro Sunila -yhdistys / Eija Anttila (vpj.) 045 124 6462.

Kantola_soi_konserttisarja_ILMO_126x70mm.jpg



Oily Rag Day: lämpökeskuksen autotalleilla päristiin moottoriajoneuvojen historiaa

Ensimmäisen kerran järjestetty Oily Rag Day -moottoriajoneuvojen näyttely oli upea yhdistelmä historiallisisa kulkupelejä ja kylätapahtuman leppoisaa tunnelmaa. Valliniemen lämpökeskuksen omistaja Mika ystävineen kokosi paikalle mitä hienoimpia autoja, sivuvaunu-moottoripyöriä, pappatuntureita, pakuja, ruohonleikkureita, Fazerin vanhan pakettiauton ja traktoreita.

Erityisen upea oli tehtaanjohtajan Svanlundin musta Chrystler. Paikan päällä kävi myös kyseisen tyylikkään auton automekaanikko. Nyt jo eläkettä nauttivalta Mäkelän asukkaalta kuultiin moottorin ominaisuuksiin ja huoltoon liittyen varmasti parasta saatavilla olevaa tietoa.

Myös pääministeri Ahti Karjalaisen vanha Chrystler 70-luvulta nähtiin. Pihan puolella kuultiin veneen moottorin putputusta, kun aito Vaasan Olympia vuosimallia -49 kävi leppoisasti käsikäynnistyksellä.

Tarjolla oli Riston reseptillä tehtyä hernesoppaa ja kahvilan antimia sekä loppuillasta musiikkia Alabama Mississippi -tyyliin. Kiitos järjestäjille, Mika ja Reija olette tehneet huipputyötä alueen maamerkkirakennuksen kunnostamiseksi!

  

Sunilan Pirtillä tarjoiltiin kaalilaatikkoa ja Burgundin pataa

 Ravintolapäivänä tarjoiltiin kaalilaatikkoa ja Burgundin pataa.

Ravintolapäivänä tarjoiltiin kaalilaatikkoa ja Burgundin pataa.

 Rva Hilkka Blomqvist os. Takala tunnisti itsensä Sunilan Pirtin seinällä olevasta joukkuevoimistelijoiden kuvasta. 

Rva Hilkka Blomqvist os. Takala tunnisti itsensä Sunilan Pirtin seinällä olevasta joukkuevoimistelijoiden kuvasta. 

Maailma Kymissä -tapahtumapäivänä la 25.8. klo 11 - 15 järjestettiin jo tuttu Pro Sunilan ravintolapäivä, tällä kertaa yhteistyössä Sunila-seuran kanssa Pirtillä. Tarjolla oli kotitekoista kaalilaatikkoa hintaan 5€ annos ja Sointun herkullisen reseptin mukaan valmistettua Burgundin pataa 10€. Salaatti, leivät ja ruokajuoma kuuluivat mukaan. 

Sunila-seura tarjosi kävijöille kahvit ja pitkopullaa, ja paikalla oli erinomainen esiintyjäkaarti. Arkkitehti Rurik Wasastjernan opastuskierrokset klo 13 ja 15 keräsivät joukon kiinnostuneita kiertokävelijöitä. Päivän lopussa oli arpajaiset, palkinnot toimitettiin voittajille kotiin saakka.

 Sunilan tytöt Eija ja Pico ovat aina ilahduttavan hyvällä tuulella.

Sunilan tytöt Eija ja Pico ovat aina ilahduttavan hyvällä tuulella.

Päivän tunnelma oli lämminhenkinen ja iloinen, ja kävijöitä arvioitiin olleen n. 250. 

Sellutehtaan synty

Gullichsen Maire ja Harry.jpg

Ennen sellutehdasta Sunilassa sijaitsi saha ja siihen liittyvä asuinyhdyskunta. Saha perustettiin vuonna 1875 ja oli yksi niistä 9 sahasta, jotka perustettiin Kymijoen suistoon 1870-luvun suuren saharyntäyksen aikana. Sellutehtaan aikana tätä osaa Sunilasta kutsuttiin ”Vanhaksi Sunilaksi”. Talot oli ryhmitelty pääosin yhden sahalta pohjoiseen johtavan raitin molemmin puolin. Raitin länsipuolella sijaitsivat sahan isännöitsijän, sahanasettajien, työnjohtajien, koneenkäyttäjien, opettajan ja kasöörin talot sekä kansakoulu. Tätä puolta kutsuttiin ”Ruotsin puoleksi”. Raitin itäpuolella sijaitsivat työväen asuintalot, palokunnan talo, poliisin talo ja sahan konttori. Tätä puolta kutsuttiin ”Venäjän puoleksi”. Myös taloille annettiin lempinimiä kuten työväen asuintalot ”Rauhala”, ”Siperia” ja ”Pappila”, naimattomien miesten talo ”Härkätorppa” ja lesken talo ”Onnela”. Vanhan Sunilan pohjoisosassa, Koivuniemessä, sijaitsi mm. urheilukenttä ja perheettömien asuintaloja. Sahalla oli luonnollisesti omat viljelysmaansa siihen kuuluvine navettoineen, riihineen ja latoineen.

Sunila Osakeyhtiö oli ainutlaatuinen ilmiö Suomen teollistumisen historiassa. Yhtiö perustettiin 1928 seitsemän puunjalostusyhtiön yhteisyrityksenä. Se osti Sunilan sahan ja ympäröiviä maita. Kansainvälinen lama pysäytti hankkeen alkuunsa. Saha suljettiin ja Sunila hiljeni muutamaksi vuodeksi. Seuraavan noususuhdanteen imussa jäljellä olevat viisi omistajayhtiötä päätti perustaa yhteisen sellutehtaan turvatakseen paperitehtaidensa raaka-aineen saannin.

Rakennushanke käynnistyi vuonna 1936 ja sen vetäjäksi kutsuttiin Hallan sellutehtaan tekninen johtaja, insinööri Lauri Kanto, josta tuli myös Sunila Oy:n ensimmäinen toimitusjohtaja. Hänen kokoamaansa työryhmään kuului diplomi-insinööri Aulis Kairamo, joka vastasi tehtaan teknisestä suunnittelusta ja josta tuli sen tekninen johtaja. Sunila Oy:n johtokunnan puheenjohtajaksi valittiin Ahlström Oy:n toimitusjohtaja Harry Gullichsen. Hän esitti hankkeen arkkitehdiksi ystävänsä Alvar Aallon. Aalto oli jo saavuttanut maailmanmainetta modernismin pioneeritöillään, Paimion parantola, Turun Sanomien toimitalo ja Viipurin kirjasto. Sellutehtaan suunnitteluun hän oli jo osallistunut Oulun Toppilassa.