Kuvia

Ilmakuva Sunilasta ennen sellutehtaan rakentamista.

Edessä Pyötisen saari, jolle tehdas rakennettiin, sen takana mantereella näkyy Sunilan saha, siitä oikealla ns. Pitkäpelto, jonka itäpuolelle sellutehtaan asuinalue rakennettiin. © KUVA: Sunila Oy:n arkisto.

Sunilan sahalaisia heinänkorjuutauolla 1920-luvulla.

Näkymä Vanhasta Sunilasta kohti ”Ruotsin puolta”.

Sunilan saha juuri ennen puisen osan purkua.

Vasemmalla puolella oleva kivinen osa tuli ammattikoulun käyttöön. Taustalla näkyy sellutehtaan propsikuljettimen masto ja savupiippu. © Kuvan omistaa Pertti Heitto.

Sunilan saha maan puolelta kuvattuna.

Sunilan saha Kymijoen/meren puolelta kuvattuna.

Työtauolla Sunilan sahalla.

@ Kuvan omistaa: Anneli Redsven

Näkymä Rämpsänojan suulta Koivuniemeen. Taustalla Jumalniemi.

Sunilan ja Karhulan välissä kulki leveä oja koko Sunilanniemen poikki Itärantaan saakka.

Sillan kupeessa olevaa kylää kutsuttiin Rämpsänkyläksi. © KUVA: Kymenlaakson museo.

Souturetkellä Rämpsänojan sillan edessä.

Rämpsänojan sillalla.

Sunilan ammattikoulun työpajat toimivat sahan entisessä konehuoneessa.

Taustalla uuden sellutehtaan propsikuljetin, puukenttä, keittämö ja yläkalkkitorni. © Kuvan omistaa Pentti Kirjavaisen perikunta.

Sunilan sahalle johtava koivukuja.

Taustalla sahan konehuone, josta tuli ammattikoulun työpaja. © Kuvan omistaa Pertti Heitto.

Sunilan ammattikoulun työpajan, entisen sahan konehuoneen, nurkka.

Taustalla koneenkäyttäjien talo ja Karhulan tehtaat. © Kuvan omistaa Pertti Heitto.

Sunilan ja Hallan väliä kulki purukuljetin.

Sitä käytettiin myös ihmiskuljetuksiin, huvin vuoksi tai asian kanssa, luvalla tai ilman. © Kuvan omistaa Anneli Redsven.

Tämä huvimaja sijaitsi Sunilan Koivuniemessä.

Sunilan sahan isännöitsijän talo "Harmaa".

Sunilan sahan isännöitsijän talon, "Harmaan", portailla.

Vanhan Sunilan kansakoulun oppilaat koulunsa edessä. Oikealla rehtori Joona Kontula.

Oppilaita Vanhan Sunilan kansakoulun kasvimaalla.

Sunilan kansakoululaisia koulun kasvimaalla.

Taustalla keskellä työläisten asuintalo ”Siperia”, oikealla palokunnan talo, sen takana asuintalo ”Pappila”. Siperian rakennustelineet liittyvät todennäköisesti palon jälkeisiin korjaustöihin.© Kuvan omistaa Pentti Kirjavaisen perikunta.

Oppilaita vanhan Sunilan kansakoulun kasvimaalla.

Taustalla työväen asuintalot Rauhala (vasemmalla) ja Siperia (oikealla). © Kuvan omistaa Pentti Kirjavaisen perikunta.

Näkymä Vanhan Sunilan raitin pohjoispäästä. Oikealla palokuuri, taustalla poliisin talo.

Sunilan VPK:n talo vihittiin käyttöönsä vuonna 1901. Siitä tuli myöhemmin Sunilan sellutehdasyhteisön seurantalo "Pirtti".

Sunilan sahan isännöitsijän vaunut.

Ohjaksissa Tapani "Tahvo" Kirjavainen. Taustalla Kirjavaisen talo. Kuvan on ottanut Ferdinand Oksanen, joka asui samassa talossa. © Kuvan omistaa Pentti Kirjavaisen perikunta.

Sunnuntaikävelyllä Vanhassa Sunilassa.

Hevosia vanhassa Sunilassa.

Hinaajakippari Renholm vaimoineen Sunilan sahan laiturissa.

Tyttö ja rattaat Kirjavaisen pihalla Vanhassa Sunilassa.

Lapsia vanhassa Sunilassa.

Maidonhakumatkalla vanhassa Sunilassa 1920-luvulla.

Pirkko Puisto potkukelkan kanssa Vanhassa Sunilassa.

Alvar Aalto kuvattuna Chicagossa 1939, jolloin Sunila oli esillä New Yorkin maailmannäyttelyssä.

Sunila Oy:n johtokunnan puheenjohtaja ja A. Ahlström Oy:n toimitusjohtaja Harry Gullichsen ja Maire Gullichsen, os. Ahlström.

Sunila Oy:n tekninen johtaja, DI Aulis Kairamo perheineen Rantalan kotinsa edessä.

Lauri Kanto perheineen Kantolan pihalla.

Takana Ellen Kanto. Edessä vasemmalta lukien Kai, Matti, Anna-Greta ja Lauri. © KUVA: Kymenlaakson museo, Matti Kannon kokoelma.

Siltaa rakennetaan mantereelta Pyötisen saareen 19.10.1936.

Sellutehtaan tietyömaa 9.11.1936. Sorakuljetukset sai hoitaakseen Onni Vilkas, jonka kuorma-autoja näkyy kuvassa. Sunilan urakan tuottamalla pääomalla hän perusti linja-autoyhtiön.

Sellutehtaan louhintatöitä 9.6.1937. Huomaa puusta tehdyt nostolaitteet.

Satamaan johtavaa rautatietä varten rakennettiin Pyötisen saareen toinen silta. Taustalla näkyy Sunilan saha.

Sellutehtaan satamatyömaa 9.6.1937. Taustalla näkyy Hietasen sahan puutavarataapeleita.

Keittokattilaa haalataan paikoilleen tehtaan rakennusvaiheessa 1937–38.

Rakentajat Sunilan tehtaan portailla 3.7.1937.

Sunilan satamavarastoa rakennetaan 23.3.1938. Kattokaaret koottiin lautoja yhteen naulaamalla.

Rantalan perustuksia valetaan 19.10.1936.

Rantala rakenteilla 15.1.1937. Ulkoseinät on muurattu. Ikkunat ja ulkorappaus vielä puuttuu.

Vanhan Sunilan kartta 1939.

Sunilan tehdas vuonna 1939. Taustalla oikealla Gutzeitin teollisuuslaitokset ja Kotkan kantasatamaa.

Etualalla puukenttä, josta propsit siirrettiin vaijerikuljettimella kuorimoon, sieltä edelleen hakettamoon ja keittämöön. Lukuisten pesu-, jauhatus- ja kuivatusvaiheiden jälkeen valmiit, nipuiksi pakatut arkit kuljetettiin satamavarastoon, josta ne siirtyivät junalla tai laivalla asiakkaille. Vasemmalla näkyy osa asuinalueesta, mm. lämpökeskuksen piippu. Pyötisen takana on Pikku-Pyötisen saarikylä, joka pysyi asuttuna tehtaan kupeessa 1950-luvulle saakka. Taustalla vasemmalla näkyvät Hallan ja Tiutisen saaret sellu- ja laatikkotehtaineen ja sahoineen. Oikeassa laidassa hietasen sahan taapeleita. © KUVA: Suomen Ilmavoimat.

Sunilan sellutehdas luoteesta nähtynä valmistumisensa jälkeen.

Sunilan tehdas yöllä

Sunilan tehdas salamavalossa.

Sunilan sellutehtaan satamavarasto ja alakalkkitorni.

Funktionalismi sai innoituksensa teollisuusrakennusten tarkoituksenmukaisista muodoista. Kun kyseisen aatesuunnan arkkitehdit itse pääsivät suunnittelemaan teollisuusrakennuksia, tuloksena oli usein lennokasta ja ilmeikästä arkkitehtuuria. © Kuva: Foto Roos 1.6.1938. Sunila Oy:n arkisto.

Selluprosessissa tarvittava kalkki tuotiin junalla kalkkitorniin, josta se siirtyi kuljetinta pitkin keittämöön.

Taustalla satamavarasto. © Kuva: Foto Roos 1.6.1938. Sunila Oy:n arkisto.

Sammuttamattoman kalkin käsittely oli hikistä ja kirvelevää työtä.

Korjausosasto.

Prosessin loppuvaiheessa valmis selluloosa tuli ulos kuivauskoneesta leveänä paperia muistuttavana mattona, josta leikattiin arkkeja.

Sunilan tehtaan putkikäytävää 4.11.1938.

Hake pudotetaan hakevintiltä keittokattiloihin kuvassa näkyvien suppiloiden avulla.

Keiton jälkeen massa annostellaan kääntyvän putken avulla pesukattiloihin, jotka on sijoitettu kehään keittokattilan ympärille (tarkistettava!).

Puun kuori poistettiin kuorimarummuissa.

Tukkinippu menossa kuorimoon. Kaapelikuljettimen ajotorni näkyy nippunosturin takana.

Tukkien siirtoa varten oli kaksi järjestelmää: Edessä oleva betonirakenteinen nippunostin, jolla tukit nostettiin suoraan vedestä ja kaapelikuljetin, jolla ne siirrettiin puukentältä. © Kuva: Anna-Greta Kanto 1960-70-luku. Kymenlaakson maakuntamuseo, Matti Kannon kokoelma.

Kollerimyllyissä massa jauhetaan tasaiseksi.

Propsipinot kuljetettiin vaijerikuljettimella puukentältä kuorimoon.

Alempi, betonista tehty kuljetin ottaa propsit suoraan vedestä. © Kuva: Foto Roos 1938. Sunila Oy:n arkisto.

Näkymä keittämöstä.

Yhdyskäytävä.

Tehdasinteriööriä.

Voimaosaston sähkökytkinhuone.

Asuinalue on yksi syöttökohde muiden joukossa. © Kuva: Foto Roos 18.11.1938. Sunila Oy:n arkisto.

Voimaosaston sähkökytkinhuone. Asuinalue on yksi syöttökohde muiden joukossa.

Futuristis-sakraalia tunnelmaa Sunilan soodaosastolla.

Energia otetaan polttamalla talteen keittolipeästä sen jälkeen kun se on tehnyt tehtävänsä eli hajottanut puun kuiduiksi. Selluprosessi on energian suhteen omavarainen, jopa ylijäämäinen. © Kuva: Foto Roos 1938. Sunila Oy:n arkisto.

Kuivauskoneen taustaa höyryputkineen.

Tukkeja niputetaan nostoa varten.

Tukkinippu nousee vedestä siirtyäkseen puukentälle.

Haketettu puu siirrettiin tehtaan korkeimman rakennuksen huipulle, hakevintille.

Täältä se laskettiin keittokattilaan. Aivan pölyämättä se ei onnistunut. Kuvassa näkyvä hakkeen syöttösuppilo oli tyypillinen esimerkki niistä monista tarvikkeista joita tehtiin korjauspajalla. © Kuva: Matti Kanto. Kymenlaakson maakuntamuseo, Matti Kannon kokoelmat.

Keiton jälkeen massa ”puskettiin” putkia pitkin pesukattiloihin jatkokäsittelyä varten.

Sellun kuivauskoneen säätö on tarkkaa puuhaa.

Mm. siitä riippuu, eteneekö tuote tasalaatuisena mattona ja jatkuuko prosessi häiriöttä. Prosessin katkeaminen tietää kiireisiä työtunteja ja rahan menetystä. © Kuvan omistaa Pertti Heitto.

Valmis selluloosa leikattiin määrämittaisiksi arkeiksi jotka aseteltiin pinoihin.

"Arkkienkeli"-kuva osallistui yhtiön järjestämään valokuvauskilpailuun. © KUVA: Kymenlaakson maakuntamuseo

Rautalangalla sidottua sellupaalia kärrätään puristimeen Sunilan sellutehtaalla.

Sellupaalien pakkausta Sunilan tehtaalla.

Selluarkit koottiin päällekkäin ja puristettiin paaleiksi eli kolleiksi. Kollit käärittiin paperiin. © KUVA: Kymenlaakson maakuntamuseo

Sellupaalien asettelu siisteihin pinoihin satamavarastossa odottamaan hakijaa oli käsityötä.

Joskus sisävarastot täyttyivät ja sellua jouduttiin varastoimaan ulos. Jäisiä sellupaaleja irrotetaan.

Sellupaalit lastattiin laivoihin osittain käsivoimin.

Kollien kärräystä Sunilan satamassa.

Sellupaaleja pinossa

Sunilan satamaan tulleissa laivoissa saattoi olla muutakin kuin sellupaaleja odottavat tyhjät ruumat, esimerkiksi alkoholijuomia alle monopolihintojen.

Tehtaan piirustuskonttorilla suunniteltiin kaikkea lipeäpumpuista leikkikentän karuselliin.

Laboratoriossa mm. seurattiin jatkuvasti tuotteen laatua.

"Ruosteet piiloon": Sunilan nippunosturin tukirakenteita kunnostetaan.

Yhtiön henkilökunnan valokuvauskilpailun satoa. © Kuva: Kymenlaakson maakuntamuseo, Matti Kannon kokoelmat.

Seppä Eemil Ontermaa palkattiin vuonna 1936 vielä rakenteilla olevan tehtaan ensimmäiseksi työntekijäksi.

Hän myös pysyi Sunilan leivissä eläkeikään saakka. Kuvissa seppä alasimen ja konevasaran ääressä. © Kuvat omistaa Veikko Ontermaa.

Seppä Eemil Ontermaa konevasaran ääressä.

Sorvin ääressä

Tehtaan korjauspajalla huollettiin, korjattiin ja valmistettiin lukemattomia tuotantoprosessin vaatimia laitteita ja niiden osia. © Kuvat "Sorvin ääressä" ja ”Viimeistely viilalla” osallistuivat yhtiön järjestämään valokuvauskilpailuun. Sunila Oy:n arkisto.

Viimeistely viilalla

Tehtaan korjauspajalla huollettiin, korjattiin ja valmistettiin lukemattomia tuotantoprosessin vaatimia laitteita ja niiden osia. © Kuvat "Sorvin ääressä" ja ”Viimeistely viilalla” osallistuivat yhtiön järjestämään valokuvauskilpailuun. Sunila Oy:n arkisto.

Sunilan tehtaan valimossa valmistettiin prosessin vaatimien laitteiden osia.

Sunilan tehtaan portilla. Talvinen työpäivä on päättynyt.

Sunilan ammattikoulun työpajat toimivat entisessä sahan konehuoneessa.

Sunilan ammattikoulun teorialuokat toimivat entisessä kansakoulurakennuksessa.

Sunilan ammattikoulun laboratorioluokka.

Sunilan ammattikoululaisten rakentama teräsvene.

Sunilan kansakoulu lakkasi olemasta ja muuttui ammattikouluksi.

Vanhan Sunilan työväen asuintalo Pappila.

Vanhan Sunilan työväen asuintaloja. Edessä Rauhala, takana Siperia.

Siperian edustalla 1938.

Sunilan äitejä lapsineen Siperian edessä vuonna 1938.

Sellutehtaan myötä Sunilan kansakoulu lakkasi olemasta ja muuttui ammattikouluksi.

Lasten päivähoito toimi Pirtillä ennen kuin sahan konttorista tehtiin lastentalo.

Pirtin päiväkodin hoidokit hoitajineen 1948. @ KUVA: Sunila Oy:n arkisto

Sunilan lastentalo sijoitettiin sahan entiseen konttorirakennukseen, jonka muutos- ja sisustussuunnitelmat tekivät Aino ja Alvar Aalto.

Sunilan lastentalossa.

@ KUVA: Sunila Oy:n arkisto

Sunilan lastentalossa.

@ KUVA: Sunila Oy:n arkisto

Vuonna 1937 valmistunut Osuusliike Liitto Sunilassa on todennäköisesti SOK:n suunnitteluosaston käsialaa.

Yläkerrassa oli kahvila-ravintola, alakerrassa kauppa. Varastosiipi toimi rakennusaikana rakentajien ruokalana. Rakennus purettiin 2005.

Kyminlaakson osuuskauppa Sunilassa.

Marttilan kaupan maito- ja leipäosasto 1950-luvulla.

Tiskin takana vasemmalta Lempi ja Eija Marttila, Pirkko Jokinen ja Marjatta Marttila. © Kuvan omistaa Pirkko Puisto.

Marttilan kaupan lihaosasto 1950-luvulla.

Tiskin takana oikealta Pirkko Jokinen, Eija ja Marjatta Marttila, vasemmalla Lempi ja Arvi Marttila. @ Kuvan omistaa Pirkko Puisto.

Marttilan kaupan sekatavaraosasto 1950-luvulla.

Tiskin takana vasemmalta Pirkko Jokinen sekä Eija, Marjatta, Lempi ja Arvi Marttila. © Kuvan omistaa Pirkko Puisto.

Marttilan kaupan mainos tulitikkuaskin kannessa.

Sunilan Korhosen kaupan mainos tulitikkuaskin kannessa.

Ostokortteja 1950-luvun alusta.

Yhtiön linja-auto ja sen kuljettaja Onni Haaja.

Sunilan linja-autoasema.

"Popinniemi I" oli yksi niistä tuurimoottoreista, jotka liikennöivät Sunilan kautta.

Tässä kuvattuna Pikku-Pyötisen edessä. © Kuvan omistaa Pentti Kirjavainen.

EKAn malliasunto vuoden 1939 asuntonäyttelyssä Helsingin messuhallissa.

Kokonaistaideteos: moderni asunto modernein sisustuksin. Käytännössä Artekin huonekaluilla sisustettuja asuntoja Sunilassa tuskin oli monta. © Kuva: Oy Artek Ab:n arkisto.