Rantala
1937 valmistunut Rantala rakennettiin Sunilan tehtaan insinööreille ja heidän perheilleen. Talo sijoitettiin Kantolan ja tehtaan väliin, meren rantaan. Sunilan muista rakennuksista poiketen se rakennettiin itä-länsisuuntaisena. Näin jokaisella asunnolla on oma rantakaistale. Toinen poikkeava piirre on sileän kolmikerrosrappauksen käyttö julkisivussa, kun Sunilan muissa rakennuksissa on käytetty ohutrappausta eli ”slammausta”, joka jättää muurauskuvion näkyviin.
Rakennuksessa on viisi asuntoa, joiden pinta-alat vaihtelevat 180m 2 -280m 2 . Suurin asunto on rakennuksen itäpäässä, lähinnä Kantolaa. Se kuului yhtiön teknillisen johtajan perheelle. Sen ensimmäinen asukas oli Aulis Kairamo perheineen. Osa asunnoista on kiilan muotoisia niin, että asunto avautuu kohti rantaa. Näin Sunilan asemakaavassa esiintyvä viuhka-aihe on viety rakennuksen tasolle.
Rakennuksen ympäristöä on jäsennelty monenlaisin hienovaraisin rakennelmin, jotka luovat arvokkaan ja huolitellun ilmeen. Sisääntulopiha on aidattu matalalla valkoiseksi slammatulla tiilimuurilla, joka merta kohti siirryttäessä muuttuu betonitolppa- ja teräsverkkoaidaksi.
Kokonaisuuteen kuuluu kolme pientä puista varastorakennusta sekä talon länsipuoliseen metsikköön luonnonkivestä muurattu maakellari.
Asunnot on vaakasuunnassa voimakkaasti porrastettu toisiinsa nähden, mikä antaa rakennukselle elävän hahmon. Rakennuksen jäsentymistä osiin ja asuntojen yksityisyyttä lisää myös se, että asuntoja erottavia seiniä on jatkettu julkisivu- ja kattopinnasta ulkoneviksi aiheiksi. Edelleen julkisivua elävöittävät kunkin asunnon etupihaa rajaavat puusäleiköt, keittiöön johtavat puiset tuulikaapit, aukotuksen funktionaalinen vapaamuotoisuus sekä ulko-ovien sirot lippakatokset.
Rannan puoleiset asuntopihat erotettiin toisistaan puisilla vinoristikkoaidoilla ja tiilimuureilla.
Asuntojen rannan puoleiset oleskelu- ja ruokailutilat avautuvat toisiinsa avariksi tilasarjoiksi, joissa välipohjan kantava palkkirakenne konsoleineen on jätetty näkyviin kuten mm. tehtaan aulatiloissa.
Loivat pääportaat on muotoiltu porrastuvin muuri- ja pyöröpuusäleikköaihein. Suurimmassa asunnossa on pääportaan lisäksi keittiöportaat. Yläkerralla on oma kattoterassi tai parveke.
Rantalan asunnoissa alakerran huoneet muodostavat avaran tilasarjan. Huomaa teollisuushallin kattoa muistuttava palkisto. © Kuva: Maija Holma, Alvar Aalto-museo.
Paavo Alavan koti Rantalassa vuonna 1956
Huomaa yhtenäinen 1950-luvun parasta huonekalumuotoilua edustava sisustus. © Kuva: Paavo Alava
KUVA © FOTO ROOS, SUNILA OY:N ARKISTO.
© MAIJA HOLMA – ALVAR AALTO MUSEO.
RANTALAN MERIJULKISIVUA KAAKOSTA © MAIJA HOLMA – ALVAR AALTO MUSEO.
KUVA © FOTO ROOS, SUNILA OY:N ARKISTO.
RANTALAN PÄÄTYASUNNON PORRAS © MAIJA HOLMA – ALVAR AALTO MUSEO.